Greetings from Kenya: Lastenkodin arkeen totuttautumista

2.2.

Vietimme tänään kahdeksan tuntia orpokodilla. Aivan ensimmäiseksi meille tarjoiltiin kenialaista teetä. Se maistui kuumalta maidolta, jossa on sokeria joukossa ja hyvin etäisesti teeltä. Kuulostaa oudolta, mutta oikeastaan se oli ihan hyvää.

Leikimme lasten kanssa. Se oli kivaa, vaikka meillä ei olekaan yhteistä kieltä. Lapset olivat hyvin kiinnostuneita meistä ja jatkuvasti itsekin hakeutuivat seuraamme, ottivat kädestä kiinni ja esittelivät lelujaan.

Laura leikkimässä lasten kanssa

Iida lukemassa

Pääsimme myös seuraamaan lasten esikoulutuntia. Keniassa esikoulu aloitetaan yleensä kolmevuotiaana. Lastenkodilla on oma esikoulu ja isoimmat lapset käyvät muualla koulussa. Muutama pienimmistä ei osallistu vielä mihinkään opetukseen.

Eskaritilat

Avustimme myös lastenkodin kokkia riisin ja papujen valmistamisessa. On hauska nähdä miten kenialaisia ruokia tehdään ja päästä maistamaan niitä.

Lounaaksi papuja, riisiä ja ananaspala

Ruokailu lastenkodilla alkaa aina sillä, että lapset tulevat jonossa (tai rynnien) pesemään kätensä. Isoimmat ovat herttaisia kun oma-aloitteisesti auttavat pienimpiä. Aikuisilla on oma pöytänsä, samoin lapsilla oma matalampi pöytä ja kaikkeista pienimmät istuvat lattialle levitetyllä matolla. Ennen ruuan jakoa luetaan ruokarukous.

Joku työntekijöistä jakaa kaikille valmiiksi annostellut lautaset, pienimmille ensin. Kaikki lapset syövät itse, ilman apua. Jopa nuorimmainen noin vuoden vanha on oppinut syömään itse (joskin välillä sotkua on aika paljon).

Ruokahetki

Isoimmat lapset, jotka ovat muualla koulussa käyvät lounastauolla syömässä lastenkodilla, koska Keniassa ei tarjota kouluruokaa. Ruokailun jälkeen heillä yleensä vielä jatkuu koulu ja he kävelevät sinne takaisin.

3.2.

Olimme aamupäivästä yhdeksästä hieman yli yhteen lastenkodilla. Järjestelimme lasten leikkihuonetta ja vaatteita. Kun lapsillla oli taukoa esikoulusta, he tulivat innoissaan auttamaan meitä. Välillä ehdimme myös leikkiä heidän kanssaan.

Lapset rakastavat kuvattavana olemista

Autoimme taas myös kokkia. Keniassa kurpitsanlehdetkin käytetään ruuaksi varsineen päivineen. Meidän tehtävänämme oli puhdistaa niitä.

Lastenkodin keittiö ja kokki

Iida kantamassa vettä keittiölle

Iltapäivästä lähdimme Kisumuun, koska seuraavalle aamulle meille oli sovittu tapaaminen piispan kanssa. Meidän piti myös nostaa lisää rahaa, koska täällä kaikkialla käytetään käteistä sekä tehdä ruokaostoksia. Matongo on niin pieni kylä, että täällä ei ole ruokakauppoja ollenkaan, joitakin hedelmiä ja vihanneksia saa ostettua kadunvarresta.

Kisumun lähetysasemalla meillä oli hauska ilta kun tapasimme kolmannen Suomesta tulleen opiskelijatytön. Hän suorittaa Ryttylässä vastaavanlaisia opintoja kuin me Karkussa ja on nyt myös kolme kuukautta Keniassa.

4.2.

Nyt olemme olleet viikon Keniassa. Aika on mennyt nopeasti uusia asioita opetellessa ja kuumuuteen totutellessa. Nyt alkaa vähitellen tuntua luontevalta olla täällä, mutta jatkuvasti tulee vielä uutta vastaan. Meille ei ole ehtinyt vielä muodostua mitään rutiinia täällä, koska olemme joka päivä tehneet erilaisia asioita.

Alussa meille oli varattu useampi päivä aikaa tänne kotiutumiseen ja nyt olemme vähitellen alkaneet harjoitella tehtäviä, joissa tulemme toimimaan. Kevyt laskeutuminen oli paikallaan. Matka oli raskas ja täällä kaikki on hyvin erilaista kuin Suomessa.

Uuden kotiseutumme maisemia

Kello kymmeneltä aamulla tapasimme piispan lähetin kanssa. Se oli jännittävää, koska täällä piispa on suuresti arvostettu henkilö ja olimme epävarmoja siitä kuinka meidän tulee toimia. Tapaaminen sujui kuitenkin hyvin ja piispa osoittautui oikein rennoksi ja helposti lähestyttäväksi tyypiksi. Olimme myös ilahtuneita koska hänen englanninääntämyksensä oli hyvin selkeää (välillä kenialaisen aksentin ymmärtäminen on tuottanut meille vaikeuksia).

Juttelimme hetken piispan kanssa ja hän toivotti meidät oikein lämpimästi tervetulleiksi Keniaan. Rukoilimme hänen johdollaan ja hän halusi lukea meille kohdan Luukkaan evankeliumista. Lopuksi hän tarjoili vielä meille teetä ja voileipiä. Olimme palaamassa iltapäivällä Matongoon ja sovimme, että piispa pääsee samalla autokyydillä, koska hänellä oli myös siellä asioita hoidettavanaan.

Seuraavaksi kävimme pikaisesti tutustumassa kummilapsi-projektin toimistoon ja jatkoimme siitä kaupungille asioille ja syömään ennen paluumatkaa Matongoon.